Helsinki

Pari aivan mahtavan kivaa päivää pääkaupungissa.

Taas on haastettu paljastelemaan itsestään sen kahdeksan asiaa.
Olen tehnyt tämän jo niin monesti, etten enää muista mitä aiemmin olen paljastanut. 
Mutta taas mennään:

1.Olen sisähiiri,kotirotta,erakkokin.
2.En piittaa mitä muut minusta ajattelevat.
3.Minua kiinnostaa muoti,mutten ole muodikas.
4.Muodokas sen sijaan olen.
5.En ole käynyt koskaan kosmetologilla.
6.Haluaisin olla vähän hillitympi.
7.Olen itsekeskeinen,mutta epäitsekäs.
8.Olen pitänyt 17 näyttelyä, mutta en tiedä huvittaako minua enää se show. 


ps. toinen kuva on Lauri Viita museosta

Kuistin ikkunat jo huurussa.
Toin rosmariinin sisään. Jo kolmatta syksyä sama kasvi.
Ajattelen levottomia, näen hulluja unia.
Kaiken sivussa kuuntelen ranskaa oppiakseni ja luen Tallinnan raitiotiekarttaa, että seuraavalla kerralla näkisin enemmän.


Hmmm, jalkoja jalkojen perään... 

Eilen sain valmiiksi sekä sukat että kädenlämmittimet. Yhden huivinkin melkein ja uudet sukat aloitin.
Vaihdoin kukkaverhot ruutuisiin.
Lakkasin kynnet ruismarjapuuron sävyisiksi.
Omenapiirakka jäi tekemättä, mutta onhan näitä päiviä.   

Eilisessä oli niin paljon hyvää ja lämmintä.
Tämän päivän vie lapsen englanninläksyt.
Kylmä rykäisi päälle kertalaagista, kyllä ne villatakkikelit tältä syksyltä jäi.
Kotiliesi taas poksuttaa. Juon teetä kudon luen. Katoan aina sinne mitä luen. Nyt 60-luvun Tukholmaan.
Ostin pussillisen anemonien sipuleita, keväällä näkee oliko siinä järkeä.

Yhteys temppuili, sitten katkesi. Lähdin koneen kanssa kaupunkiin apua etsimään, ja löysin. Kiva poika auttoi, mutta hän oli maksullinen.


Terveiset Tampereen ytimestä askeettisesta yksiöstä, jossa on vain sänky, pöytä ja kaksi tuolia. 
Teetä, ruisleipää ja homejuustoa.
Köyhän naisen hotelli.
Täällä leikin kaupunkilaista aina huomiseen asti.

Viimeinen kuva arkistoista: 17.9. 2006. Se oli se syksy, jolloin talo oli remontin pauloissa. Jolloin pääni oli sekaisin ja omenoita tuli paljon.

Maanantaiaamun manauksia.
Kylmä pesiytynyt nurkkiin ja kiipeää pitkin sääriä.
Tämä syksy tuntuu jättävän välistä yhden pukeutumiskauden.
Sen kivoimman.


Pariisin ihmisiä.

Löysin paljon iloja:
- rönsyilevää rupattelua ystävän keittiössä
- tryffelijuustoa, huh miten hyvää!
- kävely lapsen kanssa läpi kaupungin lämpimässä yössä
- kahvi+croisantti-aamiainen kauppahallin hulinassa
- kirppikseltä pikkuhiluilla muki, nenäliina ja kirja (Pariisin välipaloja)
- valokuvanäyttely Backlight(kuvassa suosikkiteokseni)