Öisin näen unta takavarikoiduista puhelimista.
Jokainen aamu on silti uusi, ihana ja utelias.
Nyt on positiivinen pohjavire ja myötätuulta.
Aion nauttia niin kauan kuin kyytiä kestää.
Pitää muistaa ostaa taitettava sateenvarjo.
On opeteltava tekemään tofu-ruokia.
Hienot viininpunaiset sävyt. Alkoi tehdä mieli punakaalia. Lisään sen ostoslistaan.
VastaaPoistaLempivärini <3
VastaaPoistaMInä olen ollut tänään sanansaattaja ja siksi "ammuttu".
VastaaPoistaAika heikko homma sekin, hiukan kuin sylkykuppi.
Heti ensimmäiseksi; Tekstisi kuulosti niin Samuli Putrolta...rakastan hänen tekstejään. Luin moneen kertaan ja ihastelin.
VastaaPoistaPitkästä aikaa blogimaailman syövereissä, joudun istumaan nykyään koneella työnpuolesta melkein koko päivän, joten kotona tietokoneen käyttö on jäänyt minimiin. Jopa ihanat blogit, mutta nyt "hairahduin". Lapset olivat itsekseen nukahtaneet sänkyihin kun odottivat minua lukemaan...ihailin täällä kauniita kuvia. Jaksat aina piristä kauniilla väreillä ja kuvillasi. Kiitos ja toivottavasti positiivinen pohjavire ja myötätuuli jatkuu...
Kiitos Putrosta, minäkin pidän hänen teksteistään. Yleensäkin yksinkertaisesta, tiivistetystä, nasevasta.
PoistaMyötätuulta sinnekin!
Lempitofuruokani syntyy niin, että marinoidaan viipaloitua tofua öljy-vesi-tomaattipyree-valkosipuli-inkivääri-mustapippuri-suola-muut halutut mausteet-seoksessa yön yli, paistetaan ja tarjotaan salaarin kanssa. On aina hyvää.
VastaaPoistaKiitos vinkistä. Kuullostaa käyttökelpoiselta. Yön yli -jutut vaativat vain aina vähän organisoimista, muistamista. Pitäisi oppia sellaiseenkin.
Poistamä voin opettaa sulle tofusta.
VastaaPoistaoot tosi kaunis.
Kiitos. Opeta vaan!
PoistaPItkästä aikaa kiitän kuvista ja sanoista. Käyn sivullasi usein, mutta hiljaa vain. Voimia ja iloa syksyyn!
VastaaPoistaKiitos samoin:)
PoistaKaunis villatakki :)
VastaaPoistaSylkykupiksi en kaipaa. Uitettu koira käy, jos voi pian päästä kuumaan suihkuun ja saada kuivaa päälle. Siellä näyttää niin ihanan syksylle, että kaipuu ui liiveihini. Täällä syksyn tulon tietää siitä, että yöllä ei enää tarvitse ilmastointia ja koulut aukovat oviaan. Hyvä sekin. Loma riittää ja arki tuntuu seikkailulle.
VastaaPoistaOmakuvastasi tulee mieleen Helene Schjerfbeck, siis hyvällä tavalla. Kuvissa on eteerinen tunnelma, teksti ja kuvat kietoutuvat toisiinsa kuin syleillen. Tuli puolestasi paha mieli, toivottavasti myötätuuli kantaa kauas.
VastaaPoistaEi kannata saada pahaa mieltä, olen aika kouliintunut sylkykuppi:)
PoistaKiitos sinulekin.
Kuulostaa ihan tulevilta päiviltäni. Melkein välillä toivon, etten saisi töitä, sillä en kaipaa niitä kännykkäunia juuri nyt. Mutta toisaalta: se ilo, se maailmojen löytäminen, se loputon uteliaisuus -- sitä kyllä kaipaan, sitä, että saa nähdä sen toisissa ja tuntea itsessä, joka päivä.
VastaaPoistaMukavia syyskuun päiviä, jokainenhan niistä on onneksi uusi!
Toivoisin niin kovasti myös kännykkäunien aiheuttajille enemmän uteliaisuutta. Mikä siinä on kun tiettyä polvea ei mikään tunnu enää kiinnostavan?!
PoistaUpea tuo ruusunmarja kuva; punaiset ruoka-ainekset kuva kiehtoo myös.
VastaaPoistaMyötätuulia!
Olen iloinen myötätuulesta ja ihailen näitä kuvia ja värimaailmaa, burgundista kylmään lilaan, ihanaa!
VastaaPoistaarki ei kuulosta helpolta, mutta hyvä että tuuli alkaa olla jo enempi myötäinen!
VastaaPoistame laitetaan paljon ruokaa tofusta. aikalailla improvisoiden, mutta voisin yrittää kirjoittaa pari reseptiä ylös. valmiiksi marinoidut tofut on nopeita ja helppoja aloittaa. ja keittoihin voi aina nakella ihan maustamatontakin tofua sekaan. ne maustuu ja hautuu siellä ihan itsekseen.
Otan mieluusti vastaan tofu-vinkkejä. Kirjastosta hain kyllä jo yhden opuksenkin, siinä oli paljon kokeilemisen arvoisia juttuja. Yhtä hommaa jo onnistuneesti teinkin, innoittaa oppimaan lisää.
PoistaKaunis sinä!
VastaaPoistaMinäkin olen iloinen myötatuulista ja hyvistä vireistäsi. Sellaisia ei voi koskaan olla liikaa. Täällä on ollut hieman takkuista, mutta semmoista se välillä on. Onneksi on uusia aamuja ja toisia aikoja.
Mä tahtoisin oppia maustamaan tofua.
Kiitos Celia, toivon takuttomuutta sinne myös. Vaikka ei tämä eloni mitään takutonta ole täälläkään! Takkuineen päivineen nyt kuitenkin aika jees:)
PoistaEn päässyt sylkykuppisanaa pidemmälle, kun oli pakko avata kommentti-ikkuna. Sinä et aavistakkaan millainen sylkykuppi minä olen ollut! Kun en olisi hetki sitten voinut millään aavistaa itsekään. Niin että sana sylkykuppi kolahti. Yök. Koen olevani sellainen syyttä, ja kauhistuksekseni tämä ei edes liity työhöni.
VastaaPoistaVoi kuullostaa tosi kurjalta! Toivottavasti pahin on mennyt jo ohi.
PoistaMä olen ostanut tänä vuonna varmaan jo kolme sateenvarjoa. Sitten ne joko katoaa tai menee rikki. Nyt on ollut pakko opetella pitämään laukussa sontikkaa (onkohan tuo joku murresana), kun koskaan ei tiedä, millainen ilma päivän aikana kehkeytyy.
VastaaPoistaMinäkään en osaa maustaa tofua, vaikka tykkään siitä kovasti. On niin paljon asioita, joita "pitäisi" opetella. Nyt olen vähän väsynyt kaikkeen pitäisi-juttuun. Pitäisi päästä lepäämään :)
Ostin tänään vihdoin sen sontikan, sammaleenvihreen rumiluksen, mutta eipä ollut parempiakaan tarjolla. Tosin liian myöhään sen löysin, ehdin jo taas kastua tyystin.
PoistaKirjoittaja on poistanut tämän kommentin.
VastaaPoistaj'adore la premiere!!
VastaaPoistaTunnelmat kuulostaa tutuilta.
VastaaPoistaKuvistasi jää hyvä olo, enkä yleensä halua pilata sitä miettimällä, mitä tänne kirjoittaisin. Nyt kuitenkin halusin vaan sanoa, että aika ihaniahan nämä ovat.
Kiva kun sanoit, kiitos että kävit:)
Poista