maanantai 22. lokakuuta 2012

Tallinna IV


KUMUssa oli hassu näyttely, mielenkiintoinenkin, mutta enemmän minua kiinnosti puutalot terävän ja ison museonjärkäleen vieressä. Kontrasti oli melkoinen. Pidän kontrasteista; vanha-uusi, ruma-kaunis, mahtipontinen-pikkuruinen, kallis-halpa...

10 kommenttia:

  1. Minäkin pidän. Jos kaikki on uutta, kaunista ja selvästi kallista, siitä tulee steriiliä ja tylsää. Tai jos kaikki on vanhaa, rumaa ja harmaata, se on liian museoa. Kerroksellisuus, yllätyksellisyys ja se tunne, että tässä on eletty ja tähän liittyy tarinoita, se on ihan parasta!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Steriili on pahinta, ellei sitten olla sairaalassa.

      Poista
  2. Hevoskastanjan lehti keramiikkamaljakossa ja tammen lehti muistikirjan kannella... Sait muistamaan että Tallinnassa kasvaa upeita jalolehtipuita ja erityisen paljon hevoskastanjioita.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Huomasin ihanat paksut hevoskastanjat ja tammet jo viimeksi, mutta tämä matka avarsi tietämään että niitä on koko kaupunki pullollaan. Ymmärtävätköhän he itse mikä puuonni heillä on? Minä ainakin vähän kateellinen puista, kotikaupungissani kun on varsinainen buumi kaataa kaikki vähänkin vanhat puut (ja etenkin jalopuut) pois "roslkaamasta" ja "varjostamasta".

      Poista
  3. Minäkin nyökyttelen kontrasteille, niitä vaan pitää olla. Muuten mikään ei tunnu miltään, ainakaan minulle henkilökohtaisesti.

    VastaaPoista
  4. Sama täällä, tykkään vastakohdista. Matkalla kuvaan aina luxus asioita ja hienoja ja kalliita juttuja ja sitten roskiksen tai jotain loppuun ränsistynyttä. Kuvaan erilaisia ihmisiä katukuvassa ja missä näenkään heitä koska kaikenlaiset kuuluu siihen paikkaan, kaupunkiin, maahan missä olen sillä hetkellä. Aivan kuin etsisin kokonaiskuvaa.Se avartaa maailman katsomustani, nähdä vastakohtia. -Anne

    VastaaPoista
  5. Aina kun palaa Tallinnasta Helsinkiin tuntuu, että tulee sairaalaan! Kaikki on niin puunattua ja korjattua. Tosin helppohan niitä Tallinnan mätiä puutaloja on ihailla, kun ei tarvitse asua niissä (tarkoitan nyt itseäni, ei ole tarkoitus piikitellä Liiviaa).

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Astupa askel sitten vielä tänne Tampereelle päin, niin on vieläkin korjatumpaa ja nuollumpaa. Hyvähän se toki on kun korjataan, mutta rajansa kaikella puunaamisella jolla viedään henki pois.
      Voisin ihan hyvin (ja asunkin ja olen asunut) asua niissä rähjissä, mutta sisävessan haluan, siinä menee raja. Pelkän kylmän vedenkin olen kokenut, lämmityksen puutteesta puhumattakaan.

      Poista
  6. Minäkin pidän kontrasteista. Jos ei olisi rumuutta, ei voisi olla kauneuttakaan...tai lämpöä ei ole ilman kylmää. Ihminen tarvitsee kontrasteja ymmärtääkseen ja nähdäkseen.

    Nyt mä rakastan tuota kahvilakuvaa, ja rappukäytävää, ja kukkamaljakkoa. Nämä ovat niin kauniita, että tekisi mieli parkua täällä ääneen :) Siis ihan hyvällä.

    VastaaPoista