tiistai 23. lokakuuta 2012

Tallinna VI, viimeinen


Yöllä tuo kaupunki on kuin sadusta, tai jännäristä. Pimeät sateen vääristämät talojonot johdinbussin ikkunasta, harvakseltaan siellä täällä lämmin kutsuva valo. Loputtomat pitkät portaat ylös hulppeaan yömajaamme, luontainen vetäytyminen varjoihin, varmuuden vuoksi. Vatsa täynnä samettista kurpitsakeittoa, toisena iltana maailman parasta lasagnea (Marika, saanhan reseptin, please). Takkatuli ja metsänvihreäkultainen tapetti, taustalla venäläinen puheensorina. Käpertyminen valkoisiin rapeisiin lakanoihin, kun ensin olin keksinyt patentin verhoihin, jotta näin tyynyltäni suoraan vastapäisen talon ikkunoista sisään; siellä juhlittiin. 

Marikalle kiitos kolmanneksi viimeisestä kuvasta.

Kaikille kiitos ihanista kommenteistanne edellisiin!