sunnuntai 11. marraskuuta 2012

Tämä pimeä lotinaviikonloppu.
Olen kutonut ja kutonut, juuri muuta en ole tehnyt. Kuluuhan se elämä näinkin (hymähdys). Kaipuu toisiin maisemiin on ihan maksimissaan, tekee melkein kipeää tämä pääsemättömyys, tuomiolta tuntuva paikallaan olo. Ikuisuus lähtöpäivään, jonka paluupäivä on puolestaan liian pian.
Taidan olla nyt vähän mökkiini mummoutunut ja hiljaisuuden huminasta kuuroutunut, mutta sen kaiken puistaa maanantai takuuvarmasti pois.