Perjantaina vedettiin henkeä, luettiin, löhöttiin.
Lauantaina syötiin ystävien keittiössä itsetehtyä pastaa, juotiin kuohuvaa ja levitettiin karttoja pöydälle, jaettiin vinkkejä.
Tänään haravointia, ensimmäinen pyöräily, virkkuuta ja leikkimökin siivous.
En muuten muista leskenlehtiä ikinä olleen näin paljon, ojat on keltaisenaan.

Miina Äkkijyrkkä Sanna Saastamoiselle:
"Maalaa niin isoa viivaa kuin uskallat -anna mennä- ja usko siihen."

Keväthimmeleitä! Aurinkoa! Ja vaikka mitä. Elämä on ihanaa.

Lempiaamiaista kaikessa rauhassa dekkarin kanssa. Kun on rankkaa, tarvitsen dekkarin. Kun on löllönlöllönlomaa, tarvitsen dekkarin. Muulloin luen ihan muuta.
Lintujakin bongasin. Ja maalasin.
On ollut lempeä päivä. Ensimmäinen oikea kevätpäivä.

Toissa päivänä paistoi, mutta eilen satoi sitten taas akanpirulaisia, kun odotin asemalla junia sekä etelästä että pohjoisesta.
Inspiroivan ihanassa seurassa meni ilta. Vielä kerran 
Ari Pelkonen(loppuu sunnuntaina), muutama kirppis ja pesiytyminen punaisen sohvaryhmän uumeniin puhumaan kellon kanssa kilpaa. 
Kun aika on rajallista, on se sitäkin arvokkaampaa.   

Hempein kuvin ja ajatuksin kohti uutta viikkoa.
Aion sanoa talvitakille heipat. 

Bussissa naisen pipossa lukee: Pimu on peto. Osumme aamuisin usein vastapäätä.
Päivisin olen kyttä, saarnaaja, erotuomari, psykologi, näyttelijä ja papukaija. Ainakin.
Jos menee liian paksuksi, ajattelen pientä asuntoa talossa, jossa Picassokin kerran asui ja josta näkyy rakastamani kaupungin katot sekä tietty torni. Sitä kohti.

Saatiin yllätysvieraita, pääsiäiskukka ja iloinen ilta.