Turku oli paljon muutakin kuin mitä kuvani kertovat.
Mutta tämä oli nyt tässä.
Apteekkimuseo on aina vain niin ihana. Ja joenrannan lamput ja laivat. Kaikki ne rapistuvat puutalot Linnakadulla ja kivitalojen yksityiskohdat. Itse linna. Torin hassunkirjavat kukkakimput. Ja pukeutuneet ihmiset. Jopa jäätelökioskeilla oli luonnetta.
Tapasin myös hänet, ja sekin oli kivaa.
Vanhoja suosikkeja ja uusia löytöjä.
Oijoi kun tykkään Turusta.
Kaksi hienoa päivää ylläpidettynä naisena Suomen Pariisissa.
Jotkut reissut ovat täydellisiä.
Kello soi joka aamu 5.30, silloin ei näe enää ilman lamppuja. Lattiat jo kylmentyneet ja puiden rivi usvassa värittynyt.
Eilen luovuin sandaaleista, sunnuntaina saa mennä kesäverhot.
Ja huomenna istun junassa ohi Humppilan ja mitä niitä on.
Olen niin innoissani kaikesta.
Ahmin Simone de Beauvoirin päiväkirjamuistelmia. Samaistun monin kohdin ja olen siitä yllättynyt. Mistä olin ennakkoluuloni saanut. Nuo kirjat ovat parasta pitkään aikaan.
