perjantai 30. marraskuuta 2012

Näin joutsenen lentävän. Pispalan kohdalla alkoi pyrytys, vaikka 
Siperiasta päin on vihmonut jo aamusta. 
Jonnekin katosi rauhankyyhkyni.
Kotona yllätyspaketti Pariisista. Avaan sen vasta kun talossa on rauha ja siisteys. Maltti on valttia.
Sitten pistän kalan pataan, heitän kokonaisia tomaatteja ja suippopaprikoita päälle, niskaan sitruunan mehu, oliiviöljyä ja roisisti yrttejä. Oikeaa myrskyruokaa.

sunnuntai 25. marraskuuta 2012

Suvun tuoreinta juhlittiin tänään. Hän sai isomummuni nimen. Minulla oli Aino Sibelius rinnassani ja Emma Cassin pitsit ranteessa. 
Oltiin sitä hienoina, lapsikin sai olla hiukset auki.
Suloinen oli sunnuntai.
18 työpäivää lomaan. 

lauantai 24. marraskuuta 2012

Viime viikon pieni suuri ilo; Kotoliving-lehti.
Kivoja kädenlämmittimiä innoissani aloitin jo, mutta tulikin tossut. Se ei toki ollut selkeän ohjeen vika, vaan lukijan, joka inspiroitui omille teilleen.
Lehdestä löytyi myös sivu, josta taittui kaunis kirjekuori. Ja ihana vanha rouvakin oli, niin ja erityiskiitos sekalankakerästä, olin unohtanut sellaiset vallan, pienenä niitä väsäilin mummun kanssa, joka teki mahtavia jämälankasukkia.
Terveisiä taivaaseen Anna-mummulleni, ja kaunis kiitos teille Anu ja Priska, nostan vielä kerran hattua!

keskiviikko 21. marraskuuta 2012


Väsyneet aamut, väsähtäneet illat. Pysäkillä bussiystävä, tänään mahduimme vierekkäin. Inhosimme joulua ja syntymäpäiväjuhlia stereona 17 kilometrin verran.
Työni on marionettiteatteria; jos yksi naru hölstyy, koko homma levähtää.
Kotona hiljaisuus, kaipaava lapsi, kylmät huoneet ja tyhjä puukori.
Elämäni toinen granaattiomena, leikaanko ne väärin päin?
Ostin kynsilakkaa kirpputorilta, enkä lakkaa ihmettelemästä lumimarjojen kauneutta.
Pääni sanoo klonk-klonk.
Tässäpä päällimmäiset.

sunnuntai 18. marraskuuta 2012


Hiljaiseloa villasukissa ja flanellipaidoissa.
Ei sen kummempaa.

sunnuntai 11. marraskuuta 2012

Tämä pimeä lotinaviikonloppu.
Olen kutonut ja kutonut, juuri muuta en ole tehnyt. Kuluuhan se elämä näinkin (hymähdys). Kaipuu toisiin maisemiin on ihan maksimissaan, tekee melkein kipeää tämä pääsemättömyys, tuomiolta tuntuva paikallaan olo. Ikuisuus lähtöpäivään, jonka paluupäivä on puolestaan liian pian.
Taidan olla nyt vähän mökkiini mummoutunut ja hiljaisuuden huminasta kuuroutunut, mutta sen kaiken puistaa maanantai takuuvarmasti pois.

keskiviikko 7. marraskuuta 2012

lauantai 3. marraskuuta 2012


Hyvällä fiiliksellä. Toivottavasti tekin olette.