lauantai 19. tammikuuta 2013


Olen katsellut dokumentti-elokuvia:

Vivienne Westwood puhkuu kaikkea sitä, mitä ihailen. Tahtoisin jonkun hänen puvuistaan, vaikka hän kielsikin ihmisiä ostamasta niitä, kehoitti tekemään mieluummin itse.

Sonia Rykiel istuu Café de Florén yläkerrassa ja sanoo:
"Olen kova valehtelemaan. Valehteleminen on luomista. Valhe on minun totuuteni. Minulle se merkitsee kauneutta. Olen kaksonen, minua on kaksi. Valentelen vakuuttakseni. Valehtelen antaakseni. Olen valhe, joka kertoo totuuden."
Minäkin olen kaksonen. Tiedän, mistä hän puhuu. Vaikka kunnioitankin rehellisyyttä, arvostan myös rehellistä valehtelua.

27 kommenttia:

  1. The first one looks like in a fairytale! :)

    VastaaPoista
  2. Onko rehellinen valehtelu sitä että valehtelee ja sitten kertoo valehtelevansa? Onko se sitten enää valehtelua vai onko se vain tarinointia? En saivartele... vaan mietin vaan.

    Olen itse umpirehellinen. Osaksi sen vuoksi että minulle on joskus valehdeltu isoista luottamuksen asioista, jja se on tehnyt niin kipeää, että olen sen jälkeen halunnut puhua asioista hyvin suoraan.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Minäkin pidän suoruudesta, kiertely ja kaartelu ja oletus, että luetaan rivien välistä asioita joita tahdotaan sanoa, on kamalaa. Suoraan ei silti minusta voi mennä sanomaan mitä vaan. On asioita, joista valehteleminen on samaa kuin välittäminen.
      Luottamuksen asioista ei ikinä pitäisi valehdella. Ikävää, että sinulle on sattunut sellaista.

      Minua kiinnostaa eri kulttuurien näkökulmat valehtelemiseen. Olen perehtynyt aiheeseen joskus vuosia sitten. Suomi taitaa olla umpirehellisyyden kannattamisessa ykkönen.

      Poista
  3. love your images, you daily routing seems magics, inspire me a kind of nostalgia of old times. Your blog make me feel really fine.

    :)

    Kind regards from barcelona.

    VastaaPoista
  4. Katsoin samat dokkarit joululomalla, ja olisin halunnut vain lisää. Maikkarillakin tuli dokkareita suunnittelijoista, upeaa kuunnella ja katsella heitä, Rykiel inspiroi, vaikka oinas olenkin!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Minäkin olisin katsellut lisää! Oikeastaan katsoin viisi hienoa dokkaria viime viikolla, eikä tullut yhtään ähky.
      Oinas on loistomerkki!

      Poista
  5. Aurinkokullan olet saanut kuviisi, näyttää ihanalta!

    VastaaPoista
  6. Westwood-dokumentin haluaisin nähdä.

    Minä en ole kaksonen, enkä oikein tiedä miten tuohon suhtautua. En ole kova valehtelemaan.

    Kiitos kortista, ilo on kokonaan minun puolellani !

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Minäkin tahtoisin nähdä sen uusiksi, siinä oli enemmän kuin aistit ehtivät ottaa vastaan kerralla.

      Hyvä, että kortti tuli. Olen se ihanainen paita päällä nytkin:)

      Poista
  7. Kyynisimpinä päivinä pidän kauneuteen keskittymistä tai sen valitsemista valehteluna, koska tämä maailma on niin paljon ei-kaunis ja kamala. Mutta kauneudella valehteleminen on ihmiselle ehdoton selviytymiskeino ja ehkä kauneus kuitenkin muuttaa maailmaa oikeasti kauniimmaksi.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Minähän esimerkiksi valehtelen kameran avulla koko ajan. Kutsun kyllä sitä paremminkin kaunisteluksi. Ja totta, ehdottomasti se on selviytymiskeinoni täällä ei niin kovin kauniissa maailmankolkassa, jossa asun.

      Poista
  8. Minä olen ihan rikki, kun ensi viikolla on Helsingissä DocPoint, enkä taida tällä kertaa ehtiä katsomaan mitään leffoja. Tykkään kanssa dokumenteista, tuota kyseistä en ole kyllä nähnyt.

    Ja olen aika velho valehtelamaan. Yhdessä työpaikassa minut laitettiin puhelimessa aina puhumaan palturia, koska olin siinä niin hyvä.

    Ihana valo sun kuvissa. Solahdan aina näihin pitkäksi aikaa ja ajatukset lähtee liitelemään sinne sun tänne.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Nuo olivat kaksi ihan omaansa dokumenttiä. Hyviä kummatkin. Rykiel saattaa olla vielä katsottavana Yle Areenalla.

      Minultakin onnistuisi palturin suoltaminen miltä istumalta tahansa. Tosin sitäkin voi kutsua näyttelemiseksi. Tärkeintä onkin hahmottaa miltä istuimelta palturia päästelee:)

      Valo oli menneiltä kiireisiltä päiviltä. Eipähän arska tietenkään näyttäydy silloin kun minulla olisi vapaata.

      Poista
  9. Hi Liivia! Are you on the black-and-white photo?
    Best, Maria

    VastaaPoista
  10. Sait minut pohtimaan totuuden ja valheen rajapintoja taas. Se on kiehtovaa. Se mikä toiselle on totta, voi olla toiselle valhetta? Se mikä jollekulle esittäytyy valheena, vaikuttaa toisesta totuudelta? Kerrottu valhe voi olla merkittävämpi kertojalleen kuin se mikä totuutena voitaisiin nähdä.

    VastaaPoista
  11. Minäkin olen kaksonen, ja tuntematon ihminen sanoi minulle eilen että alä valehtele, joten tämä postaus tuntui hämmentävältä toisinnolta :-D Tosin tuntematon aloitti jupinansa kun en ollutkaan kolikkoautomaatti vaikka hän aloitti monologinsa ''haluan vaan sanoa että en oo ryöstämässä sua ennenkun haluat viskata mut tästä junasta ulos.'' Mua melkein nauratti, tuli olo että elän tosiaankin taas toisessa todellisuudessa -muutin nimittäin takaisin Kapkaupunkiin. Huh, jostain syystä sinun postaukset usein aktivoivat minussa jonkun tarinan, pahoittelen sanatulvaa!

    Yläkuvasta pidin paljon, tie näyttää veikeältä, siltä että se pilke silmäkulmassa on vääntänyt itsensä mutkalle.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ihanaa kun kerrot tarinoita, kiitos!
      Terveisiä sinne kauas, se tuntuu todellakin toiselta todellisuudelta.

      Poista
  12. Westwood ja Rykiel ovat voimaolentoja. Muistan hyvin nuo molemmat dokumentit. Tahtoisin kans nähdä ne uudestaan. Ihanaa, että maailmassa on tuollaisia ihmisiä.

    Tuo valheen ja toden kysymys on mielenkiintoinen, varsinkin, jos miettii blogeja. Minusta blogit ovat tavallaan fiktiota. Rajattuja tarinoita, kuvakulmia ja välähdyksiä, mielikuvien luomista.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Rykiel oli minusta yllättävän sähköinen ja kulmikas, Westwood lempeämpi. Ennen dokumenttien näkemistä olisin saattanut ajatella toisin päin. Voimaolentoja kummatkin.

      Kyllä, blogit on tavallaan valhetta, vain yksi kapea sektori kirjoittajan elämästä. Juuri kuten sanoit. Minustakin tulee blogin välityksellä kuva, joka ei välttämättä vastaa todellisuutta ja hyvä niin. Rajaukset, vääristävät kulmat, satunnaiset välähdykset ja iralliset sanat johtavat välillä aivan tarkoituksellisesti harhaan, ja joitakuita ärsyttävätkin.

      Poista
  13. Jaahans, mitäs täällä viime aikoina on valehdeltu, rehellisesti? Harvayt taitavat valehtelun taidon, itse olen kuulemman surkea... Vaikka ihan rehellisesti ja avoimin mielin välilä yritän!

    Ja taas tuo terraokra taas täällä. Olet kyllä taitava bongaamaan juuri tuota tiettyä sävyä.

    VastaaPoista
  14. Löysin viime viikolla kiinnostavan venäläiskirjailijan, Ljudmila Ulitskajan. Jos ei ole tuttu, suosittelen. Iloiset hautajaiset oli ainakin mun mieleeni. Naisten valheet -kirjaa aloittelin eilen.

    VastaaPoista
  15. En oikein ymmärrä rehellistä valehtelua. Rehellisen varastamisen kyllä ymmärrän, mutta en hyväksy aina sitäkään. Taiteessakin vaikutuksen kautta varastetaan suuntaan jos toiseenkin, mutta jos taiteessa valehtelee, silloin ei ole rehellinen edes itselleen.
    Kun hän sanoo valehtelevansa, hän tosiaan taitaa valehdella valehtelevansa')
    Pidän siitä, että kauneus näkyy täällä.

    VastaaPoista
  16. ai sä olet kaksonen! just mietin etten tunne ketään kaksosta, paitsi meidän H. mutta tunnenpahan siis:)

    Mä en ehdi myöskään mitään dokkareita katsomaan. Kun on siis ne festarit. Mutta en mä ehdi mihinkään enää nykyään. Tai siis siltä tuntuu.. Mutta noi kuulostaa niin kiinnostavilta että tekis todella mieli nähdä!

    VastaaPoista
  17. Olen useinkin vieraillut blogissasi ja ihmetellyt,kun viihdyn "parissasi" niin hyvin - nythän se sitten selvisi syykin siihen: kun minäkin olen kaksonen! Jos nyt sitten horoskooppeihin tai niiden henkilökuviin on uskomista, niin ehkä se selittää, että tykkään tekstistäsi, kuvistasi ja vaan leppoisasta olosta ja tunnelmasta blogissasi! Hyvää talven jatkoa ihaniin maisemiisi! Tervehtien, Rosmariini

    VastaaPoista
  18. Katselin viikonloppuna dokumentin Bill Cunninghamista. Vaatimaton pappa, korjaa kertakäyttö sadetakkia teip(p)illä, asu pienessä yksiössä, suihku käytävällä, nukku arkisto laattikojen päällä, mut kamera hän rakasta, sen kanssa se on kun pikkupoika, juokse kadulla naisten perässä ja on onnellinen, hyvin onnellinen:)

    Vivienne on paras!!!

    VastaaPoista