Kun autoton istuu autossa, jokainen viitta on mielenkiintoinen ehdotus, vapaudentunne huimaa. Ja huijaa, sillä kuski päättää aina ajaa suoraan.
Kohteessa tapasin säihkysilmäisen ystävän. Muurin vierellä tammen katveessa kerrottiin tuhansien tarinoiden polveilevat alut.
Sitten minusta tuli iloinen tiskuri vuosisadanvaihteen komeaan hirsitaloon.

Kirjavinkki: Pirkko Saision Sisarukset

Tallinna III

Aamuvarhaisen hiljaiset kadut.
'Mene suoraan, aina vain suoraan', oli ohje.
Käännyin heti vasemmalle, koska aidan raot puutarhoihin houkuttivat. Oli runsaat kasvimaat ja kukkaistutukset.
Venäläisellä torilla mummot vasta asettelivat pietaryrttikimppuja ämpäreihin. Ostin muhkeita valkosipuleita, puolalaisia kirsikoita ja laatikollisen rommileivoksia. Minä, kaavoihini kangistunut.

"Täytyy matkustaa senkin vuoksi, että tuntisi koti-ikävän."
Kyllikki Villa: Elämän korkea keskipäivä

Tallinna II

Keittiö kuin Pariisista. Ikkunoiden takana vanhat lehmukset, kanakeitto kiehuu kaasuhellalla. Kierretään kinkkua hunajameloonin ympärille, lämmetään viinistä vielä enemmän.
Yöllä kävellään uinuva kortteli ympäri, talot kuin Aallon suunnittelemia, mutta niissä on ikkunaluukut. 
Näitä ei osteta, ne peritään.
Teen pedin samettisohvalle. Ennen tässä nyt niin aistikkaassa huoneessa nukkui kiukkuinen mummo, joka määräsi ettei kommuunin keittiössä pöytäliinoja pidetty.  

Tallinna

Merituuli ja aurinko hiuksissa, hiekkapöly varpaissa. 
Kupliva ilo. 
Ei enää vartijaa kopissaan kallion päällä eikä toisinajattelijoita selleissä. Toisinajattelijat ovat nyt talossa, jossa on vihreä rapistunut rappukäytävä ja kissoja sohvalla. Saamme tulla sisään ja koluta paikat.
Vieressä on palanut talo ja puskissa pussaillaan.
Keräämme kukkia rantatörmältä ja jasmiinia kirjan väliin.
Laatikollinen leivoksia ja paperipussillisen kuminakorppuja kivijalkaleipomosta, elämä on ihanaa, tralallaa. 

Onnellisten lomapäivien kimarassa.

Barcelona VII

Nämä oli viimeiset.
Kiitos teille.